VAHVA JA VIISAS, IHMISTEN TARPEET HUOMIOIVA PALVELUIDEN JÄRJESTÄJÄ
Tahdon Pirkanmaan hyvinvointialueesta vahvan julkisen toimijan, joka järjestää ja tuottaa myös itse palveluita. Koronaviruspandemia on osoittanut, kuinka tärkeätä on, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen on yksissä, vahvoissa julkisissa käsissä. Pirkanmaan hyvinvointialueen on toimittava vastuullisena ihmisten palvelujen järjestäjänä. Sitä toteuttavat keinot ja toimintatavat on määriteltävä selkeästi.
RAHAT IHMISTEN PALVELUIHIN EI OSINKOIHIN. JÄRJESTÖJEN ROOLIA PALVELUNTUOTTAJINA VAHVISTETTAVA
Suomessa ei ole tunnistettu eurooppalaista yhteisö- ja solidaarisuustaloutta, jonka keskiössä ovat julkinen valta ja voittoa tavoittelemattomat/jakamattomat kansalaisjärjestöt ja kolmannen sektorin palveluntuottajat. Kolmannen sektorin palveluntuottajilla on vahva yhteys ihmisten arkielämään. Voiton tavoittelu pääomasijoittajille ja osakkeiden omistajille sopii huonosti näiden keskeisten peruspalveluiden toimintaan. Hoivakriisi vuonna 2019 osoitti, että tarvitsemme parempaa sääntelyä etenkin yrityskauppoja varten. Ne mahdollistivat hallitsemattoman keskittymisen, jonka seuraukset kaatuivat palveluja tarvitsevien ihmisten kannettavaksi.
Seitsemän järjestöä perusti vuonna 2018 yhteiskunnallisen yrityksen Alustapalvelu Sociala Oy. Sen tehtävänä on mahdollistaa toimintaedellytyksiä palveluita tuottaville järjestöille, niiden luodessa osallistavaa ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa. Sociala on hyvinvointipalveluiden vastuullinen ja älykäs yhteisötalouden alusta, joka vahvistaa järjestöjen asiakaslähtöistä yhteistyötä yhteisten arvojen ohjaamana. Sociala luo edellytyksiä digitaalisilla alustoilla sille, että järjestöjen palvelut ja osaaminen ovat osa hyvinvointialueiden palvelukokonaisuuksia, -ketjuja ja -polkuja.
KESTÄVÄÄ JA VASTUULLISTA PALVELUA.
EI KILPAILUTTAMISELLE SOSIAALI- JA VAMMAISPALVELUISSA.
Pitkäkestoisten, usein elämänmittaisten hoivapalveluiden kilpailuttaminen on kestämätön tapa järjestää sosiaalipalveluita. Ne eivät perustu kansalaisten kartoitettuihin tarpeisiin eikä niiden yhteydessä kuulu kansalaisten, palveluiden käyttäjien ääni. Tarvitsemme parempia järjestämisen tapoja, jotka turvaavat jatkuvuuden ja vastuullisuuden. Muun muassa henkilökohtainen budjetti on laajasti käytössä muissa EU-maissa sosiaalipalveluissa.
Sosiaalipalveluiden kilpailuttamisen tausta-ajatuksena on markkinamekanismi. Markkinamekanismin keskeiset periaatteet ovat helppo pääsy markkinoille ja nopea poistuminen sieltä. Markkinamekanismiin kuuluvat myös yrityskaupat ja niistä johtuva yritysten keskittyminen muutamiksi suuriksi jäteiksi. Erityisesti ikäihmisten asumispalveluissa tämä tarkoitti sitä, että kunnat kilpailuttivat palveluita, jotka suuret, kansainväliset pääomasijoittajataustaiset yhtiöt voittivat halvoilla hinnoilla. Niillä oli varaa tehdä tappioita pitkäänkin. Ne pakottivat muut toimijat näihin, useina alimitoitettuihin hintoihin. Joka mekanismi paljastui vuoden 2019 hoivakriisissä, kun ”joku” tai ”Jaska Jokunen” olivat työvuorolistoilla. Paikkaamassa annettua alihintaista tarjousta. Samaan aikaan nämä isot kiersivät ympäri Suomea ostamassa pieniä yrityksiä tai yhdistyksiä ja säätiöitä. Nyt nämä markkinoita hallitsevat muutamat isot toimijat ovat kalleimpia hinnoiltaan. Ja ne hallitsevat kalleimpia ympärivuorokautisia, tehostetun asumispalvelun palveluita, mikä tuottaa parhaimman tuloksen.
Markkinamekanismin käyttöä perustellaan juhlapuheissa mm. ”julkisen sektorin kirittämisellä” ja ”tehokkuusinnovaatioilla”. Käytännössä tämä on johtanut toistuviin kilpailutuksiin, joiden seurauksena palveluntuottajat ovat vaihtuneet. Henkilökustannukset ovat näissä palveluissa noin 70-90 %. Käytännössä markkinamekanismi ja kilpailuttaminen liittyvät henkilökunnasta aiheutuviin kustannuksiin, yksikössä tarvittavaan henkilöstöresurssiin ja henkilökunnan palkkaukseen sekä työsuhteen ehtoihin. Meillä ei ole Suomessa minkäänlaista näyttöä siitä, että näillä jatkuvilla vaihdoksilla saataisiin aikaa kestävämpää, vastuullisempaa, laadukkaampaa palvelua. Eikä myöskään näyttöä pitkäaikaisista myönteisistä kustannusvaikutuksista. Mutta palvelujen piirissä olevien ihmisten elämään niillä on ollut suuria, kielteisiä vaikutuksia.
Tehtyjen tutkimusten mukaan kehitysvammaisten henkilöiden asumispalveluissa palvelun laadun ratkaisee vuorovaikutukseen, kommunikaatioon ja yhteistyöhön kykenevä henkilökunta, jonka työtä johtaminen ja esihenkilötyö palvelevat. Kilpailuttaminen on merkinnyt tällaisen henkilökunnan työn tekemisen edellytysten rikkomista, johtanut hoiva-alan arvostuksen laskuun ja sitä kautta vaikuttanut henkilökunnan pysyvyyteen ja saatavuuteen. Nämä samat tekijät ovat vaikuttaneet myös ikäihmisten, lastensuojelun ja mielenterveyskuntoutujien sekä päihdekuntoutujien palveluissa.
TYÖTÄ TUKEVAA JOHTAMISTA
HENKILÖSTÖ JA PALVELUJEN KÄYTTÄJÄT MUKAAN KEHITTÄMÄÄN PALVELUJA.
MONIPUOLISTA YHTEISTYÖTÄ YLI AMMATTIRAJOJEN.
Tarvitsemme sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden arvostuksen ja kunnian palautusta. Siivoojat, laitossiivoojat, välinehuoltajat, lähihoitajat, sairaanhoitajat, sosiaalityöntekijät, fysioterapeutit, asumispalveluiden ohjaajat, kotipalveluiden työntekijät tekevät äärimmäisen vastuullista ja tärkeätä työtä. Korona-aika on sen osoittanut selvästi. Heidät tulee kohdata ja heidän työnsä pitää huomata ja sitä pitää arvostaa. Erilaisilla kilpailuttamisilla ja ulkoistamisilla on vähätelty pitkään näiden ihmisten tekemää työtä ja heikennetty jatkuvuuden edellytyksiä.
Tarvitsemme parasta johtamista ja esihenkilöiden tukea keskeisinä työntekemisen edellytyksinä. Henkilökunnan saatavuutta ja pysyvyyttä parannetaan kunnollisilla työoloilla. Niihin kuuluvat mm. kyvykkyys työn organisointiin, mahdollisuus ammatilliseen kasvuun sekä hyvinvointia edistävä työympäristö. Palkkausta pitää parantaa palkkaohjelman avulla.
MONIPUOLISET, TARPEISIIN VASTAAVAT IKÄIHMISTEN PALVELUT.
EHEÄÄ HOITOA JA HUOLENPITOA IHMISEN NÄKÖKULMASTA.
Tampereella kolmannen sektorin toimijoiden rakentamat asunnot ja lähitorit toimivaksi osaksi laadukasta ja monipuolista palvelujärjestelmää myös tulevaisuuden toimintaympäristössä.
Kolmannen sektorin järjestöt ovat tehneet Tampereella merkittävää ja merkityksellistä, kansalaisyhteiskunnasta lähtevää ikäihmisten osallistumista, ennakollista aktivoimista ja kuntouttavaa päivätoimintaa aina kotihoitoon ja ympärivuorokautiseen, tehostettuun palveluasumiseen saakka. Niillä on tarjota monipuolinen ja monialainen yhdessä ihmisten kanssa kehitetty hyvinvointia ja terveyttä edistävä toimintamalli. Tätä kokonaisuutta ei saa heikentää.
Kokonaisuutta on kehitetty ihmisten kanssa heidän toiveiden sekä alati muuttuvien tarpeiden mukaan. On tärkeätä tunnistaa ja tunnustaa olemassa olevien lähitorien merkitys toimivien ja laadukkaiden eri toimijoiden yhteistyömallien muodostamisessa ja kehittämisessä ihmisten toiveita vastaamaan. Lähitorit ovat oleellinen osa tällaista verkostoa Tampereella. Ne ovat antaneet myönteisiä kehittämisideoita järjestämisvastuussa olevien kuntien toimintaan.
Ikäihmisten kotona asumista mahdollistavaa palvelua ja kotihoidon osaamista ja määrää on kehitettävä sekä monipuolistettava vastaamaan ihmisten tarpeita. On tärkeätä saada esimerkiksi ulkoilutusapua, avustavaa työtä, kotitöistä yhdessä ikäihmisen kanssa suoriutumista, kirjastossa tai kaupassa käyntiä.
Tulevaisuuden toimintamallissa tulisi olla sisäänkirjoitettuna toimina se, että palvelut mukautuvat joustavasti kulloisessakin toimintaympäristössä ihmisten muuttuviin tarpeisiin. Palvelut tulee saada oikea-aikaiseksi, jotta kyetään siirtämään raskaampiin palveluihin siirtymistä liian nopeasti tai vääränlaisten tai riittämättömien arjen palvelujen vuoksi. Sitä kautta päästäisiin isompiin säästöihin kuin osaoptimoimalla joitakin ikäihmisten asumisen ja hoivan prosessin kohtia.
Ikäihmisillä niin kuin muillakin tukea tarvitsevilla ihmisillä tulee huomioida se, että palvelut eivät pilkkoonnu tai hajaudu eri ”kioskien” tuottamiksi yksittäisiksi toiminnoiksi/palveluiksi, vaan joku taho kantaa vastuuta ihmisen kokonaistilanteesta ja tarpeesta. Mukana voi olla vapaaehtoistyötä, järjestötoimijoiden tuottamaa palvelua tai toimintaa jne.
RESURSSEJA LASTEN JA NUORTEN HOIVAVELAN PURKAMISEEN
Lapset ja nuoret ovat kärsineet ehkä eniten koronaviruspandemian aiheuttamista vaikutuksista. Tarvitsemme tämän hoitovelan purkamista. Tärkeätä on perus- ja toisen asteen (ammatillisen/lukion) opintojen tukeminen. Tämä tarkoittaa oppilastuen resurssien vahvistamista (kouluterveys, kuraattorit, koulunkäynnin ohjaajat) sekä koulujen ja perheiden välisen yhteistyön kehittämistä. Tämä moniammatillisen ja monipuolisen tuen pitää olla lasten ja nuorten saatavilla.
Ylipäätänsä koulutus on parasta sosiaalipolitiikkaa. On tunnustettava, että koulutuksessa lapset ja nuoret tarvitsevat tukea.
Nuorten mielenterveyspalveluihin tulee panostaa. Nuorten mielenterveyden hoitaminen vaatii lisäresursseja ja selvitystyötä. Mielenterveyden ongelmat ovat monen tasoisia, kuten myös vaadittavat toimenpiteet.
PALVELULUPAUS SAMA KAIKILLE PIRKANMAALAISILLE: PALVELUIHIN ON PÄÄSTÄVÄ NOPEASTI.
YHTEYKSIEN ON TOIMITTAVA MYÖS HEILLE, JOTKA EIVÄT OSAA KÄYTTÄÄ DIGITAALISIA VÄLINEITÄ.
Perusterveydenhuollon ja mielenterveyspalveluiden saatavuus ja nopea hoitoon pääseminen ovat tärkeitä turvata. Kummassakin tarvitaan myös kestäviä ja jatkuvuutta luovia palveluita.
VAALIT OVAT ÄÄRIMMÄISEN TÄRKEÄT PIRKANMAALAISTEN IHMISTEN KANNALTA. KYSYMYS ON KAIKKIEN ARKEEN VAIKUTTAVISTA PERUSPALVELUISTA.
